Finnfoam Oy:n synty ja historia
Vuonna 1971 Jorma J. Nieminen alkaa valmistamaan autotallissa styroksista (EPS) putkikouruja omatekoisella laitteella.
Vuonna 1975 Nieminen perustaa Stynix Ky:n, joka alkaa valmistamaan styroksia Muurlassa vanhan meijerin tiloissa. Styroksista tehdään mm. lämpöeristelevyjä, pakkauksia, putkikouruja sekä "Muhiksia", jotka on suunniteltu ruokakattilan pitämiseen lämpimänä eli ruoka muhii "Muhiksessa".
Styroksin valmistuksessa käytetään ponneaineena pentaania, joka on herkästi syttyvä kaasu. Vuonna 1980 tehtaalla koetaan kauhun hetkiä, kun kuumalankaleikkurista alkanut tulipalo leviää nopeasti. Tehdas tuhoutuu tulipalossa täysin, myös rakenteilla ollut tehdaslaajennus vaurioituu pahoin. Savun hälvennyttyä aloitetaan heti raivaustyöt ja uuden tehtaan rakentaminen. Uusi tehdas käynnistetään kuuden kuukauden kuluttua tulipalosta.
Vuonna 1981 Nieminen tutustuu uuteen valmistusmenetelmään, jonka ansiosta solurakenteesta saataisiin täysin yhtenäinen ja suljettu. Hän ymmärtää heti, että tämä tuote soveltuu huomattavasti paremmin routasuojaukseen kuin styroksi eli EPS. Uuden tuotteen lujuusominaisuudet ovat myös huomattavasti paremmat kuin styroksin, ja siksi se soveltuisi erinomaisesti rautateiden routasuojaukseen. Uuden tuotteen miinuksena on vain tuotantolaitteiston hinta, joka on monikymmenkertainen styroksin valmistuslaitteisiin verrattuna. Nieminen päättää kuitenkin hankkia laitteiston, jonka kapasiteetti on yli kymmenkertainen sen hetkisiin markkinoihin nähden.
Vuonna 1982 perustetaan Finnfoam Oy, joka alkaa valmistaa uudella tuotantolaitteistolla suulakepuristettua polystyreeniä (XPS). Samana vuonna Stynix Ky myydään Yhtyneille Paperitehtaille ja Nieminen keskittyy ainoastaan Finnfoamin valmistamiseen.
Ensimmäinen vuosi on haasteellinen, koska uusi tuotantolaitteisto ei toimi moitteettomasti. Laitteiston valmistajalla ei ole ratkaisua ongelmaan. Kovan yrittämisen ja peräänantamattomuuden ansiosta laitteisto saadaan toimimaan oman kehitystyön tuloksena.
Vuonna 1986 hankitaan aikaisemman tuotantolinjan rinnalle uusi linja, jonka kapasiteetti on kaksi kertaa suurempi kuin ensimmäisen tuotantolinjan. Oman kehitystyön ansiosta osa koneesta teetetään Suomessa. Työntekijöiden määrä nousee yli kymmeneen. Samana vuonna aloitetaan myös tehtaan laajennus.
Vuonna 1988 Finnfoam Oy alkaa valmistamaan myös polyuretaanista erilaisia tuotteita, esimerkiksi linja-auton penkkejä.
Vuonna 1989 Finnfoam Oy onnistuu ensimmäisenä maailmassa korvaamaan CFC-yhdisteet HCFC-yhdisteillä XPS-levyn tuotannossa. HCFC-ponneaineen haitat ovat noin 5 % CFC-yhdisteiden haitoista. HCFC-yhdisteet ovat harvinaisia aineita tuohon aikaan, ja siksi niiden saatavuus on erittäin huono, joten osa tuotannosta joudutaan edelleen valmistamaan CFC-yhdisteillä.
Vuonna 1990 Finnfoam Oy alkaa valmistamaan polyeteenistä putkieristeitä ja saumanauhoja myös ekstruusiomenetelmällä.
Vuonna 1991 hankitaan uusi tuotantolinja, jonka kapasiteetti on yhtä suuri kuin aikaisempien yhteensä. Uusi tuotantolinja ei toimi hyvin ja levyn laatu ei vastaa yrityksen vaatimuksia. Oman kehitystyön ansiosta tuotantolinja saadaan kuitenkin useiden kokeilujen jälkeen toimimaan toivotusti. Samana vuonna aloitetaan myös kehitystyö HCFC-ponneaineen korvaamiseksi ympäristöystävällisemmällä ponneaineella. Hiilidioksidi vaikuttaa ympäristöystävällisimmältä vaihtoehdolta, koska sitä on saatavilla muiden tehtaiden jätteenä eli sen käytöllä ei lisäkuormiteta luontoa.
Vuonna 1998 tehdään läpimurto vuonna 1991 aloitetussa haasteellisessa kehitystyössä. Finnfoam Oy:ssä onnistutaan valmistamaan ensimmäiset Finnfoam-lämpöeristelevyt hiilidioksidilla. Seuraavana vuonna kaikki tuotantolinjat muutetaan käyttämään uutta ponneainetta, joka ei lisäkuormita luontoa. Finnfoam Oy onkin ensimmäinen eristevalmistaja maailmassa, joka luopuu kokonaan HCFC-yhdisteiden käytöstä. Samaan aikaan Japanissa käytetään vielä CFC-yhdisteitä.
Vuonna 1999 polyuretaanituotanto fuusioidaan toisen saman alan yritykseen. Uusi yritys Purtec Oy on Suomessa alansa suurimpia.
Vuonna 2000 Finnfoam saa uuden tyyppihyväksynnän maata vasten eristämiseen 0,033 W/(m K). Samana vuonna aloitetaan myös uusi erittäin haasteellinen kehitysprojekti, jonka on määrä parantaa ilmatäytteisen Finnfoam-lämpöeristeen eristyskykyä vielä yli 10 % ja samalla alentaa myös tuotteen tiheyttä yli 20 %.
Finnfoam Oy toimittaa noin 120 täyttä rekkaa Finnfoam-lämpöeristeitä Keravalle pakkasvaraston alapohjan ja katon eristeeksi. Kauppa on suurin yksittäiseen rakennukseen toimitettu erä. Asiakas on tyytyväinen Finnfoamin laatuun sekä toimitusvarmuuteen ja tilaa ensimmäisen toimituksen jälkeen jo 60 rekallista lisää.
Vuonna 2001 aloitetaan uuden tehtaan rakentaminen, koska vanha tehdas tontteineen alkaa käydä ahtaaksi. Vanhin ja pienin tuotantolinja myydään Omaniin ja samalla hankitaan Battenfeldilta uusi tuotantolinja, jonka kapasiteetti on yli viisinkertainen myytyyn linjaan nähden.
Uuden tehtaan suunnittelussa on kiinnitetty erityisen paljon huomiota energiatehokkuuteen. Uuden itse kehitetyn jäähdytysjärjestelmän ansiosta hukkalämpö saadaan tehokkaasti talteen tuotantolaitteista ja siirrettyä sinne missä lämpöä tarvitaan. Lämpöä siirretään myös varastoon, johon rekka-autot ajavat sisälle lastausta varten. Myös sisävalaistusta ohjataan hämäräkytkimin, koska päivisin valaistus saadaan suurista kattoikkunoista.
Vuonna 2003 saavutetaan vuonna 2000 aloitetun kehitystyön tavoitteista noin 50 % ja kehitystyö jatkuu edelleen. Jatkossa tuotetta kehitetään ja modifioidaan erilaisiin rakenneratkaisuihin sopivaksi. Tavoitteena on hyödyntää Finnfoamin kaikkia ominaisuuksia tehokkaasti eri rakenteissa siten, että rakenteen kokonaiskustannusta voidaan alentaa. Tampereen Teknillinen Yliopisto on keskeisesti mukana uudessa kehitystyössä. Yksi uusista mielenkiintoisista rakenteista on jäteveden lämmön talteenotto.
Vuonna 2004 Finnfoam-lämpöeristeestä tulee CE-merkitty tuote.
Vuonna 2010 saavutetaan monien vaiheiden jälkeen vuonna 2000 aloitetun kehitystyön tavoitteet. Uusi kevyempi F-200 laatu tulee myyntiin sekä uusien homehtumattomien passiivitaloeristeiden kenttäkokeet käynnistyvät. Tuotteen nimi on F-29, ja sen lämmönjohtavuus kovilla pakkasilla on jopa alle 0,029 W/(m K).
Samana vuonna käynnistyy Niemisten ensimmäinen ison mittakaavan investointi ulkomaille, kun Kaunasiin, Liettuaan aloitetaan rakentamaan tehdasta.
Vuonna 2011 Liettuassa käynnistyy Finnfoamin uusi tehdas, jonka kapasiteetti ensimmäisessä vaiheessa on hieman vajaa 500 000 m3 vuodessa.
Finnfoam voittaa TM Rakennusmaailman Routaeristetestin 8/2011.
Vuonna 2012 tapahtuu merkittävä muutos Finnfoam Oy:n sisällä, kun yhtiö jaakantuu kolmeksi eri yhtiöksi. Lämmöneristys- sekä muiden rakennusmateriaalien valmistus jatkaa omana yhtiönään ja kiinteistö- ja sijoitustoiminta eriytetään omiksi yhtiöiksi.
Espanjassa käynnistetään Finnfoamin uusin tehdas ja Salossa Finnfoam Oy aloittaa historiansa suurimmat investoinnit uusiin tuotantolinjoihin ja tiloihin. Finnfoam Oy lanseeraa myös markkinoille uuden Tulppa-märkätilalevyn, jonka asennusjärjestelmä patentoidaan.
Vuonna 2013 Finnfoam Oy tuo markkinoille lattioiden, seinien ja kattojen eristämiseen tarkoitetun uudenlaisen harmaan FF-EPS-eristeen. Tällä kehityksellä Finnfoam Oy vastaa markkinoilta jo pitkään tulleeseen toiveeseen laadukkaasta EPS-eristeestä. Uuden valmistusmenetelmän ansiosta FF-EPS on huomattavasti perinteistä EPS-lämmöneristettä kustannustehokkaampi, sillä Finnfoam Oy:n käyttämä teknologia mahdollistaa paremman lämmöneristyskyvyn suhteessa tiheyteen.
Vuonna 2014 Finnfoam Oy laajentaa tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten myötä edelleen tuotevalikoimaansa ja tuo loppuvuodesta markkinoille polyuretaanista valmistetut FF-PIR -eristeet. FF-PIR on tehokas ja kosteusteknisesti turvallinen lämmöneriste ja sen avulla rakennepaksuudet pystytään pitämään järkevinä normaaleissa seinien ja kattojen eristyksissä sekä erilaisissa lisälämmöneristyksissä. FF-PIR on myös paloteknisesti turvallinen ja FF-PIR eristeiden eristävän osan eli vaahdon paloluokka on alansa parhaita D-s1, d0.
Vuonna 2015 Finnfoam Oy aloittaa historiansa suurimman yksittäisen investoinnin, kun tehtaan rakentaminen Ruotsiin Kristinehamniin päätetään aloittaa. Tulppa-märkätilalevyjen tuoteperhe kasvaa lattioihin suunnitelluilla Tulppa-kaato- ja kaivolevyillä, joilla nopeutetaan merkittävästi rakentamista ja saadaan aina vakiokaadot märkätiloihin.
Vuonna 2016 FF-PIR eristeiden kysynnän voimakkaaseen kasvamiseen vastataan rakentamalla uusi vajaa puolen hehtaarin uusi lämmin varasto tuotteille, joka on samalla ensimmäinen pilottikohde uudelle FF-WALL seinäjärjestelmälle.
Vuonna 2017 Finnfoam Oy kehittää yhteistyössä StealthCase Oy:n kanssa täysin uudenlaisen innovaation – FF-SIGNAL -signaalinvahvistimen. FF-SIGNAL on signaalia välittävä passiivinen elementti, jonka avulla mahdollistetaan vaativissakin kohteissa tehokkaat verkkoyhteydet sisätiloissa. FF-SIGNAL:lle myönnetään kestävän ja tuottavan rakennetun ympäristön edistämisestä vuoden 2017 Teknologiasta tuotteeksi -säätiön palkinto.
Saman vuoden aikana myös toiminta Ruotsin tehtaalla Kristinehamnissa käynnistyy. Lisäksi Finnfoam Oy jatkaa panostamista ympäristöasioihin ja tuotantotilojen yhteyteen rakennetaan pinta-alaltaan yli 2000m2:n (351 kWp) aurinkovoimala.
Vuonna 2018 Finnfoam Oy vahvistaa entisestään muovieristeiden tuotannon säilymistä Suomessa ostamalla valkeakoskelaisen yrityksen, Styroplastin, koko osakekannan. Yrityskaupan myötä Finnfoam Oy saa valikoimaansa myös rakennustyömaiden volyymituotteen eli valkoisen EPS-eristeen. Finnfoamin FF-EPS-eristeiden tavoin Styroplast valmistaa ProRouta ja ProLattia tuotteensa suoraan haluttuun paksuuteen muottikoneilla, jolla tuotteiden tekniset ominaisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin blokimuotilla tuotettujen tuotteiden.
Lisäksi Salon tehtaan tilojen yhteyteen valmistuu Finnfoam Oy:n uusi koulutustila, FF-AKATEMIA. Ensimmäiset koulutukset järjestetään toukokuussa.
