Maanvarainen alapohja

Lujalla ja vesitiiviillä Finnfoamilla parannetaan selkeästi maanvaraisen laatan toimivuutta ja rakenteen vikasietoa. Rakenteen vikasietokyky on yksi tärkeimmistä rakenteen toimivuuden ja pitkäikäisyyden takeista. Kun lämmöneriste on laatan alla, on rakenne selvästi vikasietoisempi mm. vesivahinkoja vastaan. Tänä päivänä alapohjan eristepaksuuksia kasvatettaessa on erittäin tärkeää kasvattaa samassa suhteessa eristeen lujuutta. Jos näin ei tehdä, eristeiden kasaanpuristuma kasvaa ja johtaa kalliisiin korjauksiin, kun jalkalistoja pitää tiputtaa alaspäin ja märkätiloissa korjata revenneitä vedeneristeitä. Alla on kerrottu tästäkin asiasta tarkemmin!

Pidetään laatta kuivana!

Maassa alapohjan eristeiden alla on suhteellinen kosteusprosentti aina 95-100 %. Tämän takia on tärkeää, että lämmöneristeellä on riittävän suuri vesihöyrynvastus ja ettei se vety. Vettynyt eriste ei enää eristä suunnitellusti ja lisäksi se pitää lattiavalun kosteana, mikä voi johtaa sisäilmaongelmiin. Finnfoam ei vety!

Hyvällä lämmöneristyksellä voidaan pientaloissa välttää myös maapohjan ylilämpeneminen, koska rakennuksen jänneväli on varsin pieni. Lattialämmityksen yhteydessä ylilämpenemisriski on aina suurempi. Rakennuksen jännevälin kasvaessa lämpöeristystä tarvittaisiin edelleen aina vaan lisää. Koska Finnfoam läpäisee huonosti vesihöyryä, antaa se betonilaatalle aikaa kuivua sisälle päin ― näin betonilaatan kosteuspitoisuus jää alhaisemmaksi ja rakenteen kosteustekninen toimivuus paranee.

Kuumana, kosteana kesänä vesihöyryvirta on sisältä maahan päin. Tästä syystä erillisiä höyrynsulkumuoveja ei saa laittaa mihinkään maanvaraisen laatan rakenteiden väliin, sillä ne heikentävät rakenteen kosteusteknistä toimivuutta! Vesihöyryn virtausten hillitsemiseksi lämmöneristeellä tulee olla suuri vesihöyrynvastus kuten Finnfoamilla on. (lähde: VTT ja TTY)

Tiiviiden pinnoitteiden kanssa Finnfoam parantaa merkittävästi maanvaraisen alapohjan kosteusteknistä toimintaa.
Lähde: TTY – Virpi Leivo ja Jukka Rantala.

Todellinen lämmönjohtavuus mitataan lambda U -arvolla

Lämmöneristeille ja routaeristeille ilmoitettava lämmönjohtavuus λDeclared kertoo tuotteen optimaalisen lämmönjohtavuuden. Lämpö-/routaeristeiden suunnittelussa ja mitoituksessa tulee kuitenkin käyttää aina tuotteiden todellisia lämmönjohtavuuksia eli lambda U:ta (λU), jossa on huomioitu esimerkiksi kosteuden eristeen lämmöneristyskykyä heikentävä vaikutus. Jotta λU voidaan laskea esimerkiksi maassa käytettäville eristeille, tulee tietää käytettävän tuotteen vedenimeytyvyys upotuksessa ja diffuusiolla sekä sulatusjäädytyskestävyystestin jälkeen.

Olemme laskeneet alle Finnfoam- ja FF-EPS-eristeiden lambda U -arvoja, kun käyttökohde on maassa eli maanvarainen alapohja, pystyeristys sokkelin sisä-/ulkopuolella tai routaeriste. Lisäksi vertailuna alla on myös muiden vastaavissa käyttökohteissa käytettyjen EPS-eristeiden todellisia lambda U -arvoja.

 

Oheisen taulukon Lambda U -arvot on laskettu seuraavalla kaavalla, perustuen EN 10456 standardiin ja viimeistelyssä olevaan RIL 225 ohjeeseen:

λ_U = λ_D x F_T x F_M x F_a 

λ_D = Lambda Declared, F_T = Lämpötilan muuntotekijä, F_M = Kosteuden muuntotekijät, F_a = Vanhenemisen muuntotekijä

Älä anna laatan painua 

Kun lämmöneristeen paksuutta lisätään, pitää silloin myös eristeen lujuutta kasvattaa. Jos näin ei tehdä, millimääräinen painuma kasvaa. Tämä korostuu erityisesti tänä päivänä alapohjan eristepaksuuksien kasvaessa jatkuvasti mentäessä kohti nollaenergiataloja. Karkeana muistisääntönä asuinrakennusten lattioiden lämmöneristeen riittävästä lujuusluokasta on seuraava: 100 mm:n lämmöneristeellä riittävä lyhytaikainen puristuslujuus on 100 kPa, 200 mm = 200 kPa, 300 mm = 300 kPa...

Lujan Finnfoamin painuma on erittäin pieni, koska se saavuttaa maksimilujuuden (lyhytaikainen puristuslujuus) jo noin 2 %:n painumalla, ja siksi myös pitkäaikainen puristuslujuus on erittäin hyvä. Lujalla Finnfoamilla voidaan rakentaa yhtenäinen lämmöneristys myös takan ja kantavien väliseinien alle. Lisäksi Finnfoam-eristeet kestävät hyvin lattiassa murenematta työmaanaikaisia pistekuormia.

Finnfoamin (F-300, 32 kg/m³) pitkäaikainen painuma on vain alle kymmenesosan siitä, mitä se on yleisesti lattiassa käytetyllä EPS:llä (EPS 120 20 kg/m³ tai EPS 100 18 kg/m³). 

Kustannustehokas levykoko 

Finnfoam-eristelevyt kestävät hyvin valussa syntyvät rasitukset myös halkaistua sokkelia tehtäessä. Luja Finnfoam toimii sokkelieristeenä ja samalla myös valumuottilevynä, jolloin työ on tehokasta. Sileäpintainen Finnfoam voidaan irrottaa ehjänä valun jälkeen, koska se ei tartu betoniin. Jos puolestaan eristeen halutaan jäävän kiinni valuun, tulee Finnfoamin pintaa hieman karhentaa tai urittaa. Finnfoam-eriste voidaan jälkikäteen asentaa sokkelin pinnalle mm. saneerauslaastilla. Finnfoam-levyt voidaan pinnoittaa ohutrappauksella, joka voidaan suorittaa esim. Fescon ohjeiden mukaisesti.

Finnfoamin vakiolevy on varsin iso 2500 x 600 eli 1,5 m². Se on kuitenkin sopivankokoinen ja kevyt yhden henkilön käsitellä eli asentaminen käy kustannustehokkaasti.

Tuulettuva maanvarainen alapohja

Finnfoamilla voidaan toteuttaa myös tuulettuva maanvarainen alapohja, jossa kahden eristekerroksen väliin tehdään pieni tuuletuskanavisto. Erittäin pienikin tuuletus riittää poistamaan maasta alemman Finnfoam-kerroksen läpi tulevan vesihöyrykuorman. Tuuletuksella ei ole vaikutusta rakenteen lämmöneristävyyteen. Tuuletuskanavat on asennettava jatkuviksi.

Pienen tuuletuksen aikaansaaminen hoituu luonnollisella konvektiolla, jolloin kesällä, kun tuuletusta ei tarvita, sen määrä vähenee. Samaa tuuletuskanavistoa pitkin poistuu myös suurin osa maasta tulevasta radonista.

Finnfoamin tuulettuva maanvarainen lattiarakenne toimii myös silloin, kun rakennus on iso ja maan lämpötila nousee rakennuksen keskiosassa. Lisäksi laatan pintamateriaali voi olla erittäin höyrytiivis. Rakenne vähentää myös radonriskiä.