Tuulettuva alapohja

Ontelolaatalla rakennettavassa rossipohjarakenteessa on Finnfoam- eristeet parasta sijoittaa ontelolaatan päälle. Tällöin kylmäsillat saadaan minimoitua ja rakenne on paloturvallinen. Myös mahdollinen lattialämmitys toimii energiataloudellisesti, sillä rakenne mahdollistaa lattialämmityksen nopean reagoinnin ulkolämpötilojen muutokseen eikä energiaa kulu ontelolaatan lämmittämiseen.

Toteutettaessa tuulettuva alapohjarakenne ontelolaatalla tai puuvasoilla on aina erittäin tärkeää asentaa suuren vesihöyrynvastuksen omaava lämmöneriste kauttaaltaan ryömintätilan pohjalle perusmaata vasten. Finnfoamin päälle asennetaan hiekkaa 10-20 cm pitämään eristeet paikallaan ja helpottamaan kulkua ryömintätilassa. Tämä parantaa merkittävästi rossipohjan kosteusteknisiä olosuhteita, kun kevään kondensioaika jää lyhyemmäksi ryömintätilan nopean lämpenemisen vuoksi. Lisäksi Finnfoam estää maasta nousevan kosteuden pääsyn alapohjarakenteisiin.

Finnfoam-rossipohjaeriste 

Suoraan Finnfoamin päälle voidaan tehdä lankkulattia, joka kiinnitetään puulistoihin. Finnfoamin ja lattialaudan väliin asennetaan esim. suodatinkangas laakerikerrokseksi. FL-K600 210mm tai 250mm eristeessä on valmis listaura vanerisuirolle tai tiheäsyiselle puulistalle.

Yhdellä asennuksella tuulensuoja, eriste, "ristikoolaus", höyrynsulku ja valumuotti. Eristetyyppi rakenteessa on suorareunainen FI-K600 210mm tai 250mm.

Finnfoam Oy on suunnitellut tuulettuvaa alapohjaa eli rossipohjaa varten oman eristelevyn FI- tai FL-K600, joka on saatavana 210, 250 ja 370mm paksuisena kohteen u-arvo vaatimusten mukaisesti. Lattiavasan päälle tuleva eristepaksuus on kaikissa levypaksuuksissa sama 65mm.
Finnfoamin korkea puristuslujuus (200...700 kPa eli 20...70t/m2) ja jäykkyys mahdollistavat rossipohjarakenteen yksinkertaistamisen. Rossipohjasta tulee nopeasti valmis ja sen päällä voidaan kävellä heti asentamisen jälkeen, jolloin vaarallinen koolauksilla liikkuminen vähenee. Finnfoam -lämmöneristeen lujuuden ja vesitiiviyden ansiosta rossipohja voidaan eristää ensin ja vasta sitten aloittaa tukevalla alustalla seinien ja yläpohjan teko. Saumojen tiivistys tehdään elastisella/joustavalla PU-saumavaahdolla ennen valua tai aluskatteen asennuksen jälkeen.

Yhdellä työvaiheella saadaan aikaiseksi tuulettuvan alapohjan koko tarvittava lämmöneristys, tuulensuoja, höyrynsulku ja valumuotti vain muutamassa minuutissa. Työvaiheiden vähäinen määrä tekee asentamisesta erittäin kustannustehokkaan.

Katso animaatio rossipohjaeristyksestä...

Finnfoamin rossipohjaeristeen päälle voidaan tehdä suoraan betonilaatta, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja muu tarvittava tekniikka. Toinen vaihtoehto on tehdä rossipohjaeristeen päälle lankkulattia tai jakavaksi kerrokseksi lattialevytys, jonka päälle pintarakenteeksi laminaatti tai parketti.

Finnfoam -rossipohjan lyhytaikainen kantavuus on reilu 1700 kg/m2 ja pitkäaikainen reilu 800 kg/m2. Kantavuus on samaa tasoa kuin ristikoolatulla rossipohjalla. Eriste on suunniteltu 50mm lattiavasalle K600 jaolla ja se sallii koolausjaossa -10...+10 mm:n heiton. Jos lattiavasat ovat paksumpia kuin 50mm tulee vasojen välin eli vapaantilan olla kuitenkin aina 550mm.

Finnfoam -rossipohjaeriste asennetaan sisäpuolelta koolausten väliin. Eriste on suunniteltu 48mm tai paksummalle lattiavasalle ja sallii koolausjaossa -10...+10 mm:n heiton. Jos lattiavasat ovat paksumpia kuin 50mm tulee vasojen välin eli vapaantilan olla 550mm. Tiivis Finnfoam -eriste ei tarvitse erillisiä tuulensuojia tai höyrynsulkuja. Lujan Finnfoam -levyn päällä voidaan heti asennuksen jälkeen kävellä. Ei enää vaarallista pomppimista koolausten päällä. Vesitiiviyden ansiosta Finnfoam -lämmöneristeet voidaan asentaa, vaikka vesikattoa ei vielä ole.

Kosteusvahingon sattuessa Finnfoam -lämmöneristeet eivät vety vaan kuivuvat nopeasti, koska suljetun solurakenteen ansiosta eristeen sisään ei pääse kosteutta. Myös homevaara on minimissä, kun kuivaus tapahtuu nopeasti kaikilta pinnoilta. Levyjen sisäpuoliset saumat tiivistetään joustavalla polyuretaanivaahdolla. Vaahdotus voidaan tehdä myös ulkopuolisiin saumoihin, mutta se ei ole normaalisti tarpeellista.

 

 

Levyjen sisäpuoliset saumat tiivistetään joustavalla pu-vaahdolla. Vaahdotus voidaan tehdä myös ulkopuolisiin saumoihin, mutta se ei ole normaalisti tarpeellista. 

 

 

Finnfoamin korkea puristuslujuus ja jäykkyys mahdollistavat yksinkertaisen, nopeasti valmistuvan ja kestävän rossipohjarakenteen.

Rossipohjan kosteuskäyttäytymisen teoriaa

Täysin tuulettuva rossipohja, jossa ei ole siis sokkeleita ympärillä, on radonin kannalta turvallisin ratkaisu. Rakenne on myös kosteusteknisesti hyvin toimiva. Tuuletustilan lämpötila ja kosteuspitoisuus seuraavat täysin ulkoilman olosuhteita. Kun rakennetaan sokkeli tuuletustilan ympärille, muuttuu tilanne oleellisesti. Pilariperustaisen rossipohjan u-arvo -vaatimus (0,09) on kuitenkin selkeästi kovempi kuin umpisokkeleilla (0,17). Tästä johtuen rossipohjaperustukset toteutetaan valtaosin umpisokkeleilla.   

Maan keskilämpötila on hyvin lähellä vuoden keskilämpötilaa. Tämä havaitaan hyvin maakellarissa, jossa lämpötila on varsin tasainen ympärivuoden. Maaperän suhteellinen kosteus on aina 100%. Nämä kaksi tekijää muodostavat kosteusriskin, joka on suurin keväällä, jolloin tuuletustila on huomattavasti kylmempi kuin ulkoilma. Ulkoa tuleva lämmin ilma sisältää kosteutta, joka jäähtyessään tiivistyy kaikkiin pintoihin tuuletustilassa, jossa maaperä on viileä pitkään. Tämä voidaan estää tai ainakin huomattavasti vähentää sillä, että maapohja eristetään (kauttaaltaan olisi hyvä asentaa 3 tai 5 cm paksu Finnfoam). Tällöin tuuletustilan lämpötila seuraa paremmin ulkoilman lämpötilaa ja näin tiivistymistä ei pääse tapahtumaan. Finnfoam estää myös tehokkaasti maasta nousevaa kosteutta (vesihöyryä), jota tapahtuu aina, kun maaperän lämpötila on korkeampi kuin tuuletustilan lämpötila tai tuuletustilan suhteellinen kosteus on alhainen. Tavoite on pitää tuuletustilan kosteus mahdollisimman alhaisena.

Esimerkki A - rossipohja keväällä ja kesällä:

Kun maaperän lämpötila on +5 astetta, on maaperän huokoisissa vesihöyryn osapaine noin 8,7 mbar (100%). Jos halutaan, että tuuletustilan suhteellinen kosteus on korkeintaan 70%, pitäisi lämpötilan olla tuuletustilassa +10 astetta tai korkeampi (vesihöyrynosapainen 8,7 mbar), jotta vesihöyryä ei nousisi maaperästä tuuletustilaan. Vesihöyry virtaa sinne, missä sen paine on pienempi! Finnfoam-lämmöneriste maanpinnalla estää maasta nousevaa vesihöyryä sekä tuuletustilan lämmön siirtymistä maaperään.

Jotta ulkoa tuleva tuuletusilma kuivattaisi tuuletustilaa eikä päinvastoin, pitäisi ulkoilman olla siis kuivempaa kuin tuuletustilassa olevan ilman. Jos siis tuuletustilan lämpötila on +10 astetta ja suhteellinen kosteus 70% (vesihöyryn osapaine 8,7 mbar), ulkoilma saa olla korkeintaan 80% ja +8 astetta. Keväällä ja kesällä tuuletusilma tuo siis helposti enemmän kosteutta tuuletustilaan, koska ulkoilma on lämpimämpää kuin tuuletustilassa. Finnfoam-lämmöneriste estää lämmön siirtymistä maaperään, jolloin tuuletustilan lämpötila nousee nopeasti lähelle ulkoilman lämpötilaa ja näin suhteellinen kosteus tuuletustilassa alenee.
 
Esimerkki B - rossipohja syksyllä ja talvella:

Kylmä ilma kuivattaa tehokkaasti rakenteita. Ulkoilman, jonka suhteellinen kosteus on 90% ja lämpötila -10 astetta, vesihöyryn osapaine on vain noin 2,6 mbar ja kosteuspitoisuus 1,8 g/m3. Kun tämä ilma lämpiää tuuletustilassa +1 asteeseen, on sen kosteuspitoisuus jo 3,5 g/m3 ja osapaine 4,6 mbar, kun suhteellinen kosteus on 70%. Jos maaperän lämpötila on +5 astetta, on vesihöyryn osapaine maassa 8,7 mbar. Maaperästä nousee vesihöyryä tällöin 8,7 - 4,6 = 4,1 mbar:n voimalla. Tiivis Finnfoam-lämmöneriste estää vesihöyryn pääsyä maasta tuuletustilaan!