Usein kysyttyä:
Sokkeli ja alapohjarakenteet
- Voidaanko Finnfoam-levyn pinta rapata käytettäessä sitä esimerkiksi sokkelissa?
- Miten eristän rintamamiestalon kellarin seinän?
- Täytyykö Finnfoam CW-300/100 mm kellariseinäeriste viedä aina sokkelissa ylös asti?
- Voidaanko sähkövastuksella toimiva lattialämmitys asentaa suoraa Finnfoam-levyn päälle?
- Miksi maanvaraisen alapohjalaatan lämmöneristys suositellaan tehtäväksi Finnfoamilla eli XPS-eristeellä?
- Voiko lattialaminaatin tai parketin asentaa suoraan Finnfoam-levyn päälle?
- Miten rossipohjaeriste FL-K600 tai FI-K600 toimii alapohjarakenteessa – tarvitaanko erillistä tuulensuojaa tai höyrynsulkua?
- Missä rakennusprojektin vaiheessa rossipohjaeristeen voi asentaa?
Voidaanko Finnfoam-levyn pinta rapata käytettäessä sitä esimerkiksi sokkelissa?
Kyllä voidaan. Käytettäessä normaaleja Finnfoam-levyjä, joissa on liukas ns. nahkapinta, tulee pinta karhentaa esimerkiksi nro 40 santapaperilla käsin tai epäkeskohiomakoneella. Tämän jälkeen putsataan hiontapölyt pois ja rapataan sokkeli kunkin laastivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Yleisimmin pohjarappauksessa käytetään alkalisuojattua lasikuituverkkoa ja pinnoitteena maalia tai kivirouhetta.
Kellarin seinäeristeessä Finnfoam CW-300, joka toimii rakenteessa sekä lämmöneristeenä että ”patolevynä”, on jo valmiina ulkopinnassa 2x2 mm uritus, joka parantaa laastin tartuntaa. Levyn nahkapinta on hyvä vielä hioa kevyesti. Alla on weber Saint-Gobain:n ja Sto:n rappausohjeet CW-300 eristeelle:
Miten eristän rintamamiestalon kellarin seinän?
Suosittelemme ensisijaisesti kellarin seinän eristämistä ulkopuolelta kellarin seinäeristeellämme Finnfoam CW-300/100 mm, joka mahdollistaa sisäpuolisen kosteuden siirtymisen betoniseinän läpi eristeen uriin. Näin eristäen kantava seinä jää lämpimäksi, jolloin rakenteen kosteustekninen toimivuus on optimaalinen. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät verkkosivultamme käyttökohteet-osiosta kellarin seinää käsittelevältä sivulta.
Finnfoam-levyillä voidaan tehdä myös sisäpuolinen lämmöneristys mahdollisimman vähäriskiseksi, koska erillistä höyrynsulkua ei sisäpuolella tarvita. Tällöin on tärkeää, että Finnfoam-lämmöneristeet asennetaan laastiliimalla (esim. laattalaastilla tai saneerauslaastilla) kauttaaltaan tiiviisti betoniseinää vasten niin, että eristeen ja seinän väliin ei jää ilmarakoja. Betoniseinää vasten ei tule tehdä myöskään minkäänlaisia koolauksia, jotta vältytään mahdollisilta homepesäkkeiden synnyltä. Laastiliimattu betoni/Finnfoam-yhdistelmä muodostaa yhtenäisen ja tiiviin rakenteen, jossa Finnfoam-levyn sisäpinta on lämmin ja näin sisäverhous seuraa sisäilman suhteellista kosteutta.
Täytyykö Finnfoam CW-300/100 mm kellariseinäeriste viedä aina sokkelissa ylös asti?
Ei tarvitse. Kellarin seinäeriste CW-300/100mm voidaan korjauskohteissa lopettaa maanpinnan tasoon ja jatkaa siitä ylöspäin esimerkiksi normaalilla 50 mm:n Finnfoam-eristelevyllä. Tällöin kellarin seinäeristeen CW-300 yläpinta tulee tiivistää huolella, jotta sadevedet ja pintavedet eivät pääse eristeen sisäpinnan tuuletusurien kautta kastamaan sokkelia.
Voidaanko sähkövastuksella toimiva lattialämmitys asentaa suoraa Finnfoam-levyn päälle?
Kyllä voidaan. Finnfoamin käyttölämpötila on -150…+75°C ja sähköisen lattialämmityksen vastuksen max. lämpötila on +45°C ja normaalisti vastuksen lämpötila on max. +30°C. Tämän jälkeen lattia alkaa tuntua jalan alla liian kuumalta ja esim. siveltäviä vedeneristeitä käytettäessä lattian max. käyttölämpötila saa olla vain +27°C.
Miksi maanvaraisen alapohjalaatan lämmöneristys suositellaan tehtäväksi Finnfoamilla eli XPS-eristeellä?
Tämä perustuu Finnfoam-lämmöneristeiden hyviin ominaisuuksiin. Erinomaisen lämmöneristyskyvyn lisäksi Finnfoam-levyllä on erinomaiset puristuslujuusominaisuudet eli se kestää painumatta painavien rakenteiden alla (mm. takat ja kiviväliseinät). Painumattomuus korostuu tänä päivänä myös eristepaksuuksien kasvamisen myötä. Lattian painuminen voi aiheuttaa suuria ongelmia esimerkiksi kosteissa tiloissa, joissa lattian ja seinän välinen vedeneristys voi rikkoontua lämmöneristeen painuman johdosta. Toinen merkittävä seikka on eristeen vettymättömyys ja homehtumattomuus. Eristeen lämmöneristävyyttä eivät heikennä maaperän mahdollinen kosteusrasitus eikä mahdollinen sisäpuolinen vesivahinko, koska täysin yhtenäisen ja suljetun solurakenteen ansiosta eriste ei ime vettä eikä homehdu. Lisäksi tiivis eristekerros estää maaperästä nousevan kosteuden aiheuttaman sisäilmaongelman syntymistä.
Voiko lattialaminaatin tai parketin asentaa suoraan Finnfoam-levyn päälle?
Periaatteessa voi, jos asennettava pintalattiamateriaali on kyllin paksua kestämään pistekuormia. Suosittelemme kuitenkin ehdottomasti Finnfoam-levyn ja pintamateriaalin väliin jäykkää rakennuslevyä (esim. ympäripontattu vaneri, lattiakipsilevy tai lastulevy) tasaamaan pistekuormia Finnfoam-levylle. Esimerkiksi raskaiden huonekalujen jalat, yms. saattavat aiheuttaa painaumia pintamateriaaliin, mikäli kapealle alalle syntyviä pistekuormia ei jaeta laajemmalle alalle.
Miten rossipohjaeriste FL-K600 tai FI-K600 toimii alapohjarakenteessa – tarvitaanko erillistä tuulensuojaa tai höyrynsulkua?
Finnfoam-rossipohjaeriste toimii lämmöneristeen lisäksi höyrynsulkuna ja tuulensuojana, joten erillistä tuulensuojaa ei tarvitse enää asentaa. Jos erillinen tuulensuoja kuitenkin asennetaan suojaamaan lattiavasojen alapintaa, tulisi sen olla huokoista materiaalia (esim. puukuitulevyä). Lähtökohtana on, että tuulettuvaan alapohjaan on järjestetty tuuletus määräysten mukaisesti ja ryömintätilan maan päälle on asennettu lämmöneristekerros (esim. 50…100 mm Finnfoam) vähentämään kevään ja kesän kosteusrasituksia alapohjarakenteissa. Suuren vesihöyryvastuksen omaava Finnfoam estää tällöin maasta nousevan kosteuden pääsyn ryömintätilaan. Ryömintätilaan sokkelin sisäpintaan on hyvä asentaa myös 50 mm Finnfoam-levy, jotta sokkelin massa ei viilennä turhaan alatilaa kesällä ja aiheuta näin kondenssiongelmaa. Rossipohjaeriste toimii myös betonilattiaa valettaessa valumuottina ja puulattiassa se korvaa ns. ristikoolauksen.
Missä rakennusprojektin vaiheessa rossipohjaeristeen voi asentaa?
Eriste kannattaa asentaa kantavien lattiavasojen päälle niiden asennuksen yhteydessä tai heti sen jälkeen. Eriste kestää sen päällä työskentelyn, joten työaikaisia kulkuteitä lattiavasojen päälle ei tarvitse rakentaa. Rossipohjaeriste ei vahingoitu, vaikka vesikattoa ei vielä olisikaan suojaamaan sateelta, koska eriste on vettymätön ja homehtumaton. Osa levyjen saumoista on kuitenkin hyvä jättää vaahdottamatta, jos vesikaton asentamiseen on vielä aikaa. Näin mahdollinen vesi pääsee poistumaan helposti.
